Yrh, joululoma lähenee loppuaan ja kohta täytyy taas palata läksyjenteon stressaavaan maailmaan. Onneksi en ollutkaan lomalla ihan niin saamaton kuin alkuun luulin. Aloin nimittäin eilen illalla tekemään matikan läksyjä. Yllätyksekseni jopa osasin ne! Nyt ne on tehty. Matikasta pitäisi vielä tehdä semmoinen yksikkömuunnosmoniste, jota tylsempää tehtävää saa hakea. Tänään aamulla sitten sain jonkun ihme vimman tehdä filosofian läksyt (turhempaa ainetta saa hakea... tai ehkä se eri opettajalla voisi mennäkin...) nyt nekin on valmiit. Sitten siirryin ruotsiin, josta ei kai ollutkaan mitään läksyä, mutta tein sitten tema-sanaston plussatehtävät (joista saa siis lisäpisteitä kokeeseen), seuraavaksi teen vielä toiset tema-sanastot, niin voin sitten vain palauttaa ne niiden palautuspäivänä. Ei tarvitse sitten muiden läksyjen ohella enää niitä väännellä :) Lakitiedon tehtävät jätän suosiolla huomiseen, tosin minulla ei ole mitään hajua mitä siitä tuli. Opettaja antoi meille varmaan viidellä eri tunnilla tehtäviä lomaksi, enkä nyt ole enää ihan perillä siitä, mikä moniste piti palauttaa millonkin... Mutta nyt tylsästä koululäpinästä piristävämpään puheenaiheeseen, nimittäin lusikoihin.

Siispä, kävin taas äidin lusikkakokoelmalla etsimässä sopivia koruaineksia. Löysinkin itselleni korvakorut ja kaksi kaulakorua. Niinpä laitoin tilauksen vireille (eli kutsuin äidin työhuoneeseen ja sepustin mitä kyseisistä lusikoista haluan). Seuraavana aamuna heräsinkin sahauksen ääneen, sieltä niitä koruja sitten alkoi tulemaan...

neuvostokoru
Salamavalo vähän tärveli kuvaa, mutta minkäs teet... Tämä on kaulakoru. Nauha siitä vielä puuttuu. On kuulemma joku "aito neuvostoliittolainen lusikka". Harmi, ettei tähän sopivia pienempiä lusikoita ollut kahta kappaletta, en saanut tähän kaulakoruun sopivia korvakoruja :( Toinen löytämäni kaulakoru ei ole vielä valmis, siihen pitää lisätä helmiä.
 

korva
Jotkut korvakorut kuitenkin sain. Näissä on jollain tapaa nätti kuviointi. Kurja vain, että nämä ovat hieman eri sävyiset. Likaisina ja tummuneina ne näyttivät vielä ihan samanvärisiltä, mutta kiillotusvaiheessa selvisi, että toinen on hopeanvärinen, ja toinen enemmän kullanvärinen. Tuskin sitä sävyeroa kuitenkaan huomaa näiden ollessa korvissa. Eikä isäpuoleni huomannut eroa edes niiden ollessa vierekkäin. Kuvassa kuitenkin näkyy selvästi, että toinen on tummempi.
 

Ja sitten ihan toisiin aiheisiin. Sain äidiltä lainaksi tällaisen iiihanan kirjan. Tässä on paljon 1800-luvun vaatteiden piirroskuvia. Tosi hienoja! Tästä saa paljon ideiota ompelemiseen. Ovat vain joko aivan liian juhlavia ja/tai liian hankalatekoisia, ettei mitään asua viitsi kokonaisuudessan tehdä. Tästä saa siis vain jotakin pieniä yksityiskohta- ja leikkausideoita.

kirja
Tällainen jos olisi omassa kirjahyllyssä niin namskis ((: